Barcelona

Vietimme syyslomaa (14.10.-22.10.2013) Barcelonassa. Lentoliput olin ostanut jo hyvissä ajoin kevään Hulluilta Päiviltä. Majoituksen varasin myös jo keväällä booking.com.;sta.
Hotellimme oli Aspasios Arago Executive, Arago kadulla, Eixample-kaupunginosassa.


Lento lähti Helsingistä aamulla kello 6:30, joten meille jäi reilusti aikaa Barcelonassa ennen kuin edes saisimme huoneistoamme. Menimme lentokentältä suoraan hotellille lentokenttäbussilla. Jäimme pois bussista Plaza de Universitat aukiolla ja kävelimme parikymmentä minuuttia hotellille. Soitin hotelliin saapumisestamme jo lentokentältä, kuten he olivat pyytäneet.

Jätimme matkalaukut hotellille, huoneistomme olisi valmiina kello 14. Ei muuta kuin lounaalle ja hiukan tutustumaan paikkoihin.

Placa de Catalunya, Barcelonan kiintopiste ja koko Espanjan suurin aukio

Mondon matkaopaskirjan mukaan aukiolla hengailee puluparvien lisäksi lähinnä turisteja ja siirtolaisia, öisin myös taskuvarasjengejä. Mielestäni aukio oli lähinnä ohikulkupaikka.

Kello 14 palasimme hotellille ja saimme huoneistomme. Olimme majoitukseemme oikein tyytyväisiä, erittäin siisti toimivan tuntuinen huoneisto; astianpesu- ja pyykinpesukoneineen. Meille sopi myös Nespresso-keitin, kahvia kun kulutamme runsaasti. Muutenkin keittiössä olisi voinut valmistaa enemmänkin ruokia, mutta meille riitti että saimme aamiaisen valmistettua.

Illalla löysimme aivan hotellin läheltä mukavan näköisen ravintolan, jonka terassilla (kyllä vain ilta oli oikein lämmin, lämmintä varmaan 17- 18 astetta vielä yhdeksän paikkeilla) nautimme erilaisia tapaksia. Tilasimme useita ja jaoimme ne kolmistaan.  Ravintolan nimi oli Cafe Tomate. Mukavan oloinen paikka, henkilökunta oli myös oikein ystävällistä.

La Rambla

Hotelliltamme käveli kuuluisalle La Ramblalle parikymmentä minuuttia. Tuntui, ettei näin lokakuussa tällä meidän alueellamme ollut turisteja kovinkaan paljon, mutta heti kuin lähestyimme tätä turismin ydinaluetta, turisteja alkoi löytyä. Siellä paikalliset jäivät todellakin vähemmistöksi. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta La Rambla on pitkä kävelykatu, joka jakaantuu neljään osaan. Ensin (Placa de Catalunyalta päin tultaessa)
on Rambla de les Canaletes. Nykyisin tämä kadun pätkä toimii Barcan fanien juhlimispaikkana. Täältä ostimme liput lauantain jalkapallomatsiin; Espanyol vastaan Atletico Madrid. Tällä meidän lomaviikollamme Barca oli valitettavasti vieraissa, emmekä sen ottelua päässeet seuraamaan. Barcan pelit ovat varsin hinnakkaita, me maksoimme näistä meidän lipuistamme vain 35 euroa kappale.

Kaikenlaista myytävää löytyy kadulta, aivan suloisia pupuja ja pieniä kilpikonnia.

Seuraava Ramblan osuus on nimeltään: Rambla de Sant Josep (Rambla de les Flors), kadunmiesten antama nimi viittaa lukuisiin tällä kadunpätkällä oleviin kukkakojuihin. Kadun oikea nimi liittyy kohdalla aikoinaan olleeseen Sant Josepin luostariin. Tältä kohdalta löytyy myös Boquerian kauppahalli, jonka tungoksessa kannattaa laukusta pitää huolta.

Edullisia välipaloja

Tutunkin näköisiä sieniä

Kadulla kävellessä näkee mahtavia yksityiskohtia siellä ja täällä. Tässä vaiheessa emme ole vielä edes törmänneet Gaudin taloihin ym. erikoisuuksiin.

Kolmannessa Ramblan osassa (Rambla de Centre) on aikoinaan ollut useita luostareita. Se sijaitsee Liceun metroaseman kohdalla. Kadunpätkällä on myös aikoinaan myyty lintuja.

Rambla de Santa Monica on neljäs Ramblan pätkä. Tällä pätkällä näkee käsityömyyjiä ym. kojuja.

Me emme juurikaan käyneet Ramblan varrella olevissa ravintoloissa, vaan söimme useimmiten meidän "omalla alueellamme". Yhden kerran istahdimme kahville, limulle ja oluelle juuri tälle viimeiselle pätkälle. Lasku oli 18 euroa, melko kallista mielestäni.

Barri Gotic, goottilaiskaupunginosa

Kapeita ja sokkeloisia kivikatuja, mielestäni todella viehättävä kaupunginosa. Tunnelmallisia kahviloita ja pieniä putiikkeja.

Kuumaa suklaakaakaota ja churroa kannattaa ehdottomasti maistaa. Melko tuhtia tavaraa, mutta hyvää.

Antoni Gaudi

Casa Batllo Passeig de Gracialla

Sagrada Familia

Gaudi aloitti Sagrada Familian rakentamisen vuonna 1883, eikä se ole vieläkään valmis. Sen odotetaan valmistuvan 2026, 100 vuotta Gaudin kuoleman jälkeen. Gaudi muuten jäi 1926 raitiovaunun alle reilun 70 vuoden iässä.

Kävimme pyörimässä kirkon ulkopuolella, mutta sisälle emme jaksaneet jonottaa. Jono näytti olevan melkoinen. Ymmärtääkseni sisäpuolelta kirkko on valmis. Kyllä se on melko mahtavan näköinen nytkin, vaikka korkein torni vielä puuttuukin.

Ja tällainen siitä sitten pitäisi tulla...

Parc Güell

Gaudin puisto - tämä on minusta ihan pakko nähdä, jos Barcelonassa käy!

Menimme puistoon jotenkin takakautta ja aloin jo ihmettelemään, että ollaanko ihan väärässä paikassa, kun paikka oli ihan tavallinen puisto, tosin hienolla näköalalla (ylin kuva on otettu täältä) alas kaupunkiin. Ja turistejakin oli ihan kourallinen. Mutta löysimme sitten oikean paikan, eikä enää tarvinnut epäillä, onko tämä se Gaudin puisto.

 Barcan areena  - Camp Nou

FC Barcelonan kotistadion, Camp Nou, on rakennettu 1957 ja se on toiseksi suurin Brasilian Maracanan stadionin jälkeen. Stadionille mahtuu 99 000 katsojaa.

Pääsylipulla (23 €) pääsi tutustumaan FC Barcelonan 100 vuotiseen historiaan Barca museossa. Lisäksi pääsimme katsomaan kenttää ja kurkistamaan pukuhuoneisiin.

Historiaa. Aikaa saa museossa kulumaan, jos haluaa tutkia kaikki vitriinit ja syventyä Barcan historiaan.

Hienoimmat maalit voi kokea vaikka useaan kertaan. Näihin menee myös aikaa...

Messi ja kultainen kenkä

Alakuvassa on Barcan pelaajien pukuhuone, sieltä löytyi mm. poreamme. Pelaajia ei ollut paikalla, valitettavasti...  

Montjuïc-kukkula

Kukkulalle menimme Funicular de Montjuïc:lla ja laskeuduimme satamaan köysiradalla. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka mahtavien maisemiensa takia. Saapumisen ja lähteminen olivat tietysti mieleenjääviä kokemuksia. 

Funicular de Montjuïc  


 

Jalkapalloa

Eräänä iltana kävimme katsomassa RCD Espanyolin ja Atletico Madridin peliä Cornella el Prat areenalla. Areenalle mahtuu reilu 40 000 katsojaa, joten melkoisen kokoinen tuokin Barcelonan areena on. 

Sen pituinen se matka!

Kommentit ja kysymykset ovat erittäin tervetulleita!

Mansikkainen halloumijuustosalaatti

Tätä herkullista, kesäistä salaattia on pakko tehdä muutamia kertoja kesässä. Se on koko perheen suosikkisalaatti. Jos salaatti syödään yksinään lounaana tai päivällisenä broilerinsuikaleet tuovat ruokaisuutta, jos salaatti nautitaan esim. grilliruoan lisukkeena, ne voi hyvin jättää pois.

Rapeaa jäävuorisalaattia
1/2 verkkomeloni
250g kirsikkatomaatteja
400 g broilerisuikaleita
mansikoita
halloumijuustoa
kurpitsansiemeniä tai esim. salaattisiemensekoitusta

3 rkl balsamicoetikkaa
2 - 3 rkl oliiviöljyä
suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria

Ruskista broilerinsuikaleet, voit ripsaista suolaa hyvin kevyesti. Valmista kastike yhdistämällä etikka, öljy, ripaus suolaa ja sokeria. Mustapippuria (myllystä) kevyesti mukaan. Revi salaatinlehdet laakean astian pohjalle. Lohko melonit ja lisää ne salaattipohjan päälle. Puolita kirsikkatomaatit ja lisää salaattiin. Lisää hiukan jäähtyneet broilerinsuikaleet. Viipaloi halloumijuusto ja paista nopeasti paistinpannulla kauniin ruskeiksi. Lisää juustoviipaleet salaatin päälle. Paahda siemenet kuivalla pannulla. Lisää mansikat puolitettuina tai viipaleina salaattiin ja lopuksi paahtuneet siemenet. Liruttele kastike koko komeuden päälle ja nauti hyvän leivän kera.

Tomaatti-vuohenjuustokeitto

Teen usein tomaatti-vuohenjuustokeittoa ja valmistus vaihtelee aina hiukan. Tällä kertaa onnistui niin hyvin, että on pakko jakaa tämä ohje eteenpäin. Tomaatti-vuohenjuustokeitto maistuu usein myös sellaisille, jotka muuten eivät oikein vuohenjuustosta välitä eli kannattaa kokeilla!

noin 1 kg tomaatteja (mielellään kypsiä)
2-3 dl vettä
kanaliemikuutio
tomaattimurskatölkki

100 g vuohenjuustoa
1 dl aurinkokuivattua tomaattia kuutioina
Provancen yrttisekoitusta (esim. basilika pelkästään riittää varmasti mainiosti)
mustapippuria rouheena

Keitellään hiljalleen noin 20 minuuttia, jonka jälkeen surautetaan sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisätään vuohenjuustoa noin 100g. Vuohenjuusto saisi mielellään olla "kuoretonta". Itse käytän usein 2 x 6 palan ranskalaista vuohenjuustopakkausta (President, 12 Petits Chèvres Doux) ja tästä puolet. Vuohenjuuston annetaan sulaa keittoon. Lisätään aurinkokuivatut tomaattikuutiot. Maistellaan ja lisätään yrttimaustetta ja pippuria maun mukaan. Tarvittaessa myös ehkä hivenen suolaa.

Nautitaan hyvän tuoreen leivän kera. Bon Appetit!

Kommentit ovat erittäin tervetulleita!

Pikkuvessan pintaremontti

Muuttaessamme reilu kymmen vuotta sitten asuntoomme, maalasimme kaikki pinnat. Aiempi omistaja oli tykästynyt puupintaan ja alakerran eteinen, pikkuvessa, portaikko ja yläkerran aula olivat kaikki paneloitu mäntypaneelilla. Eli voitaisiinko kenties sanoa hiukan saunamökkimäinen tunnelma? Pitäisikin etsiä vanhat sisäänmuuttovaiheessa otetut valokuvat kuvastamaan asiaa. Joka tapauksessa maalasimme paneelit vaalean kellertäviksi ja ne näyttivät oikein hyvältä. Nyt ajan hammas on purrut ja vaalean maalin alta alkaa oksan kohdat hiukan puskemaan läpi ja uusintamaalaus olisi edessä. Ajattelin aloittaa maalausurakan alakerran vessasta ja samalla muutenkin päivittää sitä hiukan.

Innoissani hyppäsin tähän projektiini, laittelin suojaukset vessanpöntölle ja -altaalle. Teippasin ovenpielet ym. tarvittavat kohdat maalarinteipillä. Olin jo maalannut katon ja osan seinää, kun tajusin, etten ole ottanut lainkaan "ennen kuvaa" vessasta. Joten alkukuvat ovat nyt remonttikuvia.


 

Paneelit maalasin Tikkurilan Remontti-Ässällä kahteen kertaan. Ensin olin hionut katon ja seinät hyvin kevyesti.

Sitten kaakeleiden kimppuun. Kaakelit olivat muuten hyvässä kunnossa, mutta harmaat, pinttyneet saumat häiritsivät. Ensin ajattelin käydä ainoastaan saumat läpi valkoisella saumakynällä, mutta lopulta päädyin maalaamaan koko kaakeloinnin valkoiseksi. Prismassa oli vielä sopivasti miinus 15 prossaa maaleista, joten kaakelimaali jäi maksamaan vain noin 35 euroa purkki. Samalla sitten mukaan tarttui harmaa kaakelimaali ja sillä oli tarkoitus maalata myös ruskeat lattiakaakelit. Kyllä, kyllä - kaikista varoituksista huolimatta!

Kaakelimaali oli merkiltään: Ronseal. Sitä näkyy olevan ainakin Prismassa ja K-Raudassa. K-raudassa oli useampia värivaihtoehtoja, kuin Prismassa.

Ennen maalauksen aloittamista, pesin kaatelit Kloritella. Kävin myös kaakelit läpi taikasienellä hangaten. Pesun suoritin vuorokausi ennen maalaamista.

Tässä on osa maalattu ensimmäiseen kertaan.

Maalasin ensin pensselillä saumat ja reunat pienissä erissä. Sen jälkeen pienellä vaahtomuovitelalla tasoitin. Mielestäni ei ollut mikään vaikea homma, eikä maali mitenkään valunut, vaikka pelkäsin sitä monien muiden kaakelimaalaajien blogeista lukeneena.

Maalasin kaakelit kahteen kertaan, väliä maalauskerroilla oli vuorokausi.

Seuraavaksi lattian maalaukseen. Lattian pesin myös Kloritella ja hankasin saumoja karkealla sienellä. Nämä tein jälleen vuorokausi ennen maalauksen alkua, että kaakelit olisivat varmasti kuivat maalausvaiheessa. Juuri ennen maalausta imuroin vielä lattian huolellisesti. Vanhoja silikoneja en poistanut seinän enkä lattian maalauksen yhteydessä, mielestäni ne maalautuivat ihan hyvin.

Lattian maalasin myös kahteen kertaan, vaikka harmaa maali oli todella paljon peittävämpi kuin valkoinen. Oli siinä, siinä, etten jättänyt lattian maalausta vain yhteen kerrokseen. Muutama kohta oli vain jäänyt ensimmäisellä kerroksella hiukan kuultavaksi, niin ajattelin paikkaamisen sijaan maalata kokonaan toisen kerroksen. Jospa sitten vaikka pysyisi paremmin.

Teippauksen pöntön ja esim. lattiankaivon ympäriltä otin heti pois ensimmäisen kerroksen jälkeen ja laitoin ne uudelleen myös toiselle kerrokselle.

Allaskaapin maalasin tässä ohessa. Ensin Helmi pohjamaalia ja sitten kaksi kerrosta Helmi kalustemaalia (kiiltävä). Uudet vetimet ja näin vanha allaskaappi oli kuin kaupasta haettu!

Meillä oli aiemmin allaskaapin sininen hylly koko pituudelta altaan ja pöntön päällä. Meinasin ensin maalata myös sen, mutta sitten K-Raudasta sattui silmään juuri sopivan pituinen kukkalauta, joka laitettiin uudeksi hyllyksi.

Ja näin pienellä pintaremontilla meillä on paljon, paljon kivemman näköinen vessa. Rahaa tähän remonttiin meni kaksi purkkia kaakelimaalia (a´ 35 euroa), kukkalauta (30 euroa), allaskaapin uudet vetimet (4 euroa) sekä uusi naulakko (14 euroa) sekä Remontti-Ässä (noin 30 euroa). Remontti-Ässää tosin meni ehkä kolmannes purkista, loput on tarkoitus käyttää eteisen maalaukseen. Helmi kalustemaalit löytyivät omista maalikätköistä. Luhdan korit kolme kappaletta (a´6,90 €).

Kommentit ja kysymykset kaakelin maalauksesta ovat tervetulleita!

Väliovien vaihto

Alkukesästä saimme meidän remonttimiehemme ja meidän aikataulut kohtaamaan ja saimme toteutettua meidän kulahtaneiden väliovien vaihdon. Tiesimme etukäteen, että vaihto ei ole ihan helppo johtuen meidän alakerran ja yläkerran paneloinneista. Esimerkiksi alakerran wc-oven vaihto vaati pienen pätkän paneelin purkamista.

Kuuden oven vaihtoon meni kaksi työpäivää. Alla olevassa kuvassa tämä hankala wc-ovi on juuri vaihdettu. Mielestäni tämä kolmipeiliovimalli sopii hyvin juuri tähän meidän panelointiin. Tästä kuvasta ei oikein hyvin näy kuinka harmaa vanha ovi oli.

Ensin meinasin, että maalaan ovien listat, mutta sovimme remonttimiehemme kanssa, että vaihdetaan ne kokonaan syksyllä. Vanhat listat ovat varsinkin nyt vaihdon jälkeen melko kolhuiset. Lisäksi ilmeisesti edellisen asukkaan aikana tapahtuneen yläkerran parketin asennuksen takia, listoja on lyhennetty ja varsinkin yläkerrassa listoista jää alareunasta puuttumaan yli sentti...

Ei ollut väliovien vaihto ollenkaan niin helppo kuin olin kuvitellut. Olin kuvitellut, että sen kun uudet ovet nostetaan paikoilleen, mutta ei, myös karmit piti vaihtaa. No, homma on nyt hoidettu ja minä olen erittäin tyytyväinen.

   

Nizza 2013

Lomalle

Saavuimme sunnuntaina 16.6. kesäloman viettoon Nizzaan. Lento lähti Suomesta sateessa, mutta Nizzassa sää oli jotain muuta, aurinko paistoi ja lämpötilaa oli noin 23 astetta. Ihana oli saapua tuttuun lomakotiin, tutuille kulmille.

Ensimmäiset päivät kuluivat kävellessä ympäri Nizzaa. Tarkkailimme olivatko asiat ennallaan; tutut myyjät lähikaupassa, tutut tarjoilijat lähiravintoloissa? Samat rakennustyöt olivat Massenan aukiolla kuin viime vuonnakin, saa nähdä milloin tulee valmista? Rannalla oli ollut viime viikonloppuna jokin tapahtuma ja rantakadun alkupään täyttivät telttarakennelmat. Tosin niitä muutettiin jo toista tapahtumaa varten, 23.6. on Nizzassa Ironman-kisat. Telttarakennelmat ärsyttivät lenkkeillessä, normaalisti leveä rantabulevardi oli ahdas ja lenkillä sai pujetella ihmisten välistä. Onneksi rakennelmia oli vain alkupäässä, leveää kaistaakin löytyi.

Ironman-tapahtuman jälkeen on vuorossa Ranskan ympäriajon Nizzan osakilpailu. Lähtö ja maali ovat rantakadulla. Harmi, kun ympäriajossa ei ole yhtään suomalaisia mukana.

St Paul de Vence

Torstaina meidän oli tarkoitus lähteä St Paul de Venceen. Aamulla heräsimme sateeseen ja ukkoseen, mutta säätiedotuksen mukaan sateen pitäisi heiketä puoleen päivään mennessä.

Näe ja koe Provence ja Côte d'Azur kirja kertoo St Paul de Vencestä näin:

"Häikäisevän komealla paikalla kukkulan harjalla oleva St Paulin kylä on hyvässä turvassa muurien suojissa. Vilkkaat kadut johtavat pittoreskeille paikoille, esim. vanhalle pesulalle, ja kirkossa on hienoa keskiajan taidetta. Kyläläiset taistelevat lakkaamatta säilyttääkseen aidon tunnelman edes osittain, mutta kylässä käy päivittäin tuhansia turisteja vain puolen tunnin  ajomatkan päässä sijaitsevalta Rivieralta. St Paul de Vencessa on paljon ateljeita, verstaita, taidegallerioita, antiikkikauppoja ja lahjatavaramyymälöitä ja sen kapeilla kaduilla on kesäisin suorastaan ahdasta. Kylä vetosi satakunta vuotta sitten Rivieran taidemaalareihin, mm. Pablo Picassoon ja Marc Chagalliin. Heillä oli tapana kokoontua krouviin nimeltä Auberge de la Colombe d'Or ja maksaa toisinaan ateriat piirroksilla ja maalauksilla, joita on vielä jokunen tämän seudun kenties arvostetuimman ravintolan seinillä. Musée d'Histoire on raatihuoneen vieressä 1100-luvulla rakennetussa linnan keskustornissa. Museossa on mm. kylässä asuneiden ja vierailleiden kuuluisien henkilöiden valokuvia."

Ilma kirkastui, kuten säätiedotus lupasi ja puolen päivän aikoihin suuntasimme bussi 400:lla kohti St Paul de Venceä. Bussinumero 400 lähtee Albert 1 er pysäkiltä läheltä Massenan aukiota. Matka St Pauliin maksoi euron per nenä. Nizzan sisäisten lippujen hinnat ovat nousseet toukokuun alusta, solo-lippu on noussut eurosta 1,5 euroon, yllättävää, ettei tämä korotus ole vaikuttanut kaupungin ulkopuolelle suuntautuviin matkoihin. Matka kesti noin tunnin.

Kameran olisi pitänyt olla käsillä jo lähestyttäessä kuvankaunista kylää. Kylä on postikorttimaisen upea kauenpana tieltä. Kylään saavuttaessa törmäämme ensin hyvin ranskalaiseen näkyyn, petankkia pelaaviin miehiin plataanipuiden alla. Pelin edetessä tunteet kuumenevat ja välillä herrat joutuvat korottamaan ääntään, että saavat mielipiteensä esiin. Peliä on mukava seurata Cafe de la Placen terassilta kahvikupposen tai rose lasillisen ääreltä.

Samaisen kahvilan terassilla istuivat 20-luvulla herrat Picasso, Matisse sekä Chagall. St Paul de Vencen kylään ovat ihastuneet aikojen saatossa taidemaalareiden lisäksi useat elokuvatähdet, kuten Sophia Loren, Roger Moore, Paul Newman ja Tony Curtis. Yves Montandin ja Simone Signoret'n häät pidettiin kylässä vuonna 1951.

La Colombe d'Or on kuuluisa ravintola Cafe de la Placen vieressä, sen seinät on täytetty kuuluisien taitelijoiden teoksilla. Köyhillä taitelijoilla ei ollut aina varaa maksaa, vaan maksuksi annettiin taidetta.

Kapeilta kujilta löytyy putiikkeja, ateljeita, gallerioita ja ravintoloita. Kylää kiertävältä muurilta on mahtavat näkymät lähiympäristöön.

Kylän hautausmaalta löytyy mm. Marc Chagallin hauta.

Ironman kisat 23.6.

Ironmanit kisasivat Nizzassa sunnuntaina 23.6. Kilpailu alkoi kello 6:30 uinnilla (3,8 km), jatkui 180 km pyöräilyllä ja lopuksi nämä teräsmiehet kirmasivat maratonin. Parhaimmisto oli maalissa jo noin kymmenen tunnin uurastuksen jälkeen.

Aamusta sää oli pilvinen, mutta iltapäivällä sää kirkastui ja maratonin kilpailjiat saivat juosta helteessä.

 

 

Loppumetreille kilpailjiat nappasivat mukaan perhettään...

Monaco

Monacosta on tarinaa myös tekstissä Nizza 2012. Tänäkin vuonna oli kuitenkin pakko Monacoon päästä, joku siinä paikassa viehättää

Viime vuonna bussi Monacoon lähti läheltä Massenan aukiota, nyt katutöiden vuoksi paikka oli muuttunut. Liikennekartta oli melko epäselvä ja me etsimme pysäkkiä reilusti yli tunnin! Kyselimme vastaantulevilta, jotka ohjasivat meidät vääriin paikkoihin. Lopulta löydimme bussinumero 100:n pysäkin. Pysäkki on Garibaldi aukiolta lähtevällä Rue Catherine Séguranella, pysäkin nimi on Ségurane.

Maisemat matkalla ovat aivan mahtavat, paras puoli maisemien ihailuun on bussin oikealla puolella. Bussi oli aivan täynnä näin kesäkuussakin, heinäkuussa se on vieläkin täydempi, silloin kaikki seisomapaikatkin on täytetty! Matka maksaa euron suuntaansa.

Alla oleva kuva on bussin ikkunasta

Wikipedia kertoo Monacosta näin:

Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principaté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 1,95 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30 500. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu välimereen.


Hyppäsimme bussista pois Monacossa rantakadulla. Kiipesimme saman tien vanhaan kaupunkiin kukkulan laelle.

Alhaalla rannassa rakennettiin esterataa, kesäkuun lopussa on Monacossa estekisat. Tekisi mieli tosi kovasti päästä katsomaan kisoja, mutta katsotaan nyt.

Monacon katedraali, jossa on vihitty ruhtinas Rainier III sekä ruhtinatar Grace vuonna 1956.

Molemmat on myös haudattu katedraaliin.

Ylhäältä kukkulalta on varsin mahtavat maisemat. Kapeilla vanhan kaupungin kujilla on kiva kävellä. Kauniita, hyvin hoidettuja viheralueita löytyy kukkulan reunoilta alaspäin mennessä.

 

Rannasta löytyy venettä kaikkeen makuun...suurimmassa osassa kannelta löytyi mm. poreamme.

 

 

Monte Carlon kukkulalta löytyy kuuluisa Monte Carlon Casino, sen vierestä Hotel de Paris. Sankat turistijoukot pyörivät kasinon edustalla, jospa edes joku julkkis näkyisi. Upeita autoja näkyy varmasti.

Täällä rikkaiden maailmassa on näköjöön hiukan eri liikennesäännöt kuin normaalissa elämässä. Eräs lady oli jättänyt pikku kauppakassinsa (pieni avo-Mersu) Valentinon liikkeen eteen kadulle, kun ei ollut ilmeisesti vapaita parkkipaikkoja ollut, takaa tuleva Bugatti Veyron soitti aikansa torvea, mutta kun ladyllä oli kaupat kesken, Bugatti-kuski kävi läppäämässä rouvan Mersun peilit "kiinni" ja varovasti änkesi ahtaasta raosta. Ei osunut autot toisiinsa, olisi tullut melko kalliita naarmuja...

 

 

Monacosta palasimme takaisin Nizzaan bussilla. Ruuhkaisempana aikana olisi palaaminen junalla ollut kenties miellyttävämpää ja nopeampaa.

 

Eze

Ezeen menimme bussilla. Tarkoitus oli mennä bussilla numero 112, mutta päästyämme bussiasemalle (Vaubanin ratikkapysäkiltä muutaman sadan metrin päässä) kuulimme 112 lähtevän seuraavan kerran vasta kahden tunnin kuluttua. Sen sijaan bussi 82 oli juuri lähdössä. Hyppäsimme siihen. Bussiin muuten kävi Nizzan sisäinen sololippu tai multilippu.

Matka kesti ehkä puolisen tuntia ja reitti kulki ylhäällä vuoren kupeessa. Alas rantaan oli upeat näkymät, jälleen bussin oikea puoli oli oiva maisemien seurantaan.

Provence ja Ranskan Riviera, kaupunkikirjat, kertoo Ezestä näin:
Eze on dramaattiselle jyrkänteelle 427 metrin korkeuteen merenpinnasta rakennettu village perché (=jyrkännekylä). Vuorenhuipulla on lepakoiden asuttamat 1300-luvun linnan rauniot ja niiden ympärillä Jardin Exotique.
Kävelykadut johtavat 1700-luvulla rakennettuun kirkkoon.

Ezessa suuntasimme saman tien ylös kohti "huippua". Alhaalla oli ravintoloita ja myymälöitä.

Ezen kylässä oli samaan tapaan putiikkeja, ravintoloita ja ateljeita, kuten St Paul de Vencessa. Eze on pienempi kuin St Paul. Maisemat ympäristöön ovat mahtavat, parhaimmat katselupaikat löytyvät Jardin de Exotiquen alueelta, jonne on sisäänpääsymaksu  6 euroa/henkilö. Hyvällä säällä näkymät jopa Korsikalle asti.

Cours Saleya, Nizzan kukkaistori

Cours Saleyan tori sijaitsee vanhassa kaupungissa. Lauantai aamupäivisin varsinkin täynnä kuhinaa. Hyvä paikka hakea vaikka aamiaistarvikkeet; patonkia, juustoja ja vihanneksia. Jälkiruoaksi esim. tuoreita kirsikoita, aprikooseja, viikunoita... Ja rantakadulle nauttimaan saaliista - nam!  

Tour de France

Tour de Francen Nizzan osakilpailu ajettiin tiistaina 2.7. Meno ja ruuhka Massenan aukiolla ja sen tuntumassa oli valtaisa. Rannalla oli iso screeni, jolta pystyi katsomaan tapahtumia aukiolta ja seuraamaan pyöräilijöiden etenemistä. Tämä Nizzan ajo oli joukkuekilpailu, matka oli vain 25 km. Viikonloppuna oli jo rannan screeniltä näytetty Korsikan ajot ja Tour de Francen avajaiset.

Kaikenlaista Tour de France rekvisiittaa oli myynnissä - paitaa, lippistä, sateenvarjoa, päivänvarjoa jne.

Rannalla pystyi myös kokeilemaan tällaista "vesiurheilua", en tiedä mitä tämä on, enkä ole aiemmin tällaista nähnyt. Tämä liittyi kuitenkin ilmeisesti Tour de Francen oheistapahtumiin, koska sitä ei ole näkynyt aiemmin.

Taidonnäytteitä...

Petankkia rantakadulla...

Kisajännitystä...

Parasta jäätelöä

Jäätelöä löytyy Nizzasta joka makuun, monista jäätelömyymälöistä löytyy myös erikoisia makuja, kuten olutta, tomaatti-mozzarellaa, avocadoa jne.

Meidän perheen suosikkimaku löytyy tästä kahvilasta, Neige Azur. Neige Azur sijaitsee vanhassa kaupungissa, Opera ratikkapysäkin ja rannan välissä.

Suosikkimakumme on Tarte Citron meringuee, sitä emme löytäneet minkään muun jäätelöaltaan valikoimasta. Loistava sekoitus sitruunajäätelöä ja marenkia! Lakritsijäätelön ystäville tiedoksi, réglisse on lakritsi. Se ei kuitenkaan vedä vertoja Suomen lakritsijäätelövalikoimalle.

Tästä samaisesta jäätelö-kahvila-teehuoneesta saa muuten kahvia myöhempään kuin monista muista Nizzan kahviloista. Olemme meinnaan useampaan otteeseen etsineet kahvipaikkaa yhdeksän jälkeen illalla.

Ruokaa

Helena Petäistö suosittelee muutamia ravintoloita kirjassaan Nizza-Cannes-Biarritz. Kävimme testaamassa Le Safar paikan Cours Saleya -aukiolla. Kirjan mukaan se on sekä turistien että paikallisten suosiossa. Ruoka oli hyvää. Vähän meidän jälkeemme saapui parinkymmenen hengen porukka jotain Tour de France herroja. Pari tarjoilijaa pyöri koko ajan heidän pöytänsä luona, mutta siitä huolimatta myös meitä palveltiin tosi hyvin.

Friteerattua mustekalaa 

Mustekalaa artisokan kanssa







La Merenda oli myös yksi Petäistön suosituksista ja yksi hänen omista suosikkipaikoistaan. Ruoka OLI HYVÄÄ! Ja voipi olla, että tästä tuli myös minun suosikkipaikkani.

Paikka on pieni, vain noin 25 asiakaspaikkaa. Suosittelen varaamaan pöydän etukäteen. Menu on kirjoitettu liitutaululle, joka tarjoilija tuo pöytään. Menu on ranskaksi, mutta tarjoilija tulkkaa listan selkeällä englannilla. Menu vaihtelee päivittäin raaka-aineiden saatavuuden mukaan. Ravintolan edessä olevalla pyörällä kokki kävaisee hakemassa raaka-aineet viereiseltä torilta.

Söimme La Merendassa alkupaloiksi friteerattuja kesäkurpitsan kukkia ja pääruoaksi pestopastaa. Kyseisenä iltana kaikki pääruoat olivat lihaa sisältäviä, joten siksi kaksi alkuruokaa. Toimi hyvin näin.

Alkupalat olivat hinnoiltaan 10-12 euroa, pääruoat 12-16 euroa. Jälkiruoat 6 euroa. Jälkkäriksi söimme kirsikkapannukakkua sekä suklaamoussea.

Viinit olivat alkaen 24 euroa pullo. Jos halusi pienemmän määrän kuin pullon, mutta enemmän kuin lasin, tuotiin pöytään pullo ja joit mitä joit. Lopussa hinnoiteltiin määrä minkä olit juonut.

La Merenda sijaitsee lähella Negro Azur kahvilaa, Opera ratikkapysäkin ja rannan välissä.
Suosittelen!

 

Kaikki kommentit ja kysymykset ilahduttavat!