Kukkoa viinissä ja kinuskipuolukat

    

Kynttiläkauden alkamisen myötä olen siirtynyt näköjään syksyyn ja patakin piti kaivaa kaapin perukoilta käyttöön.
Ostin viime syksynä Hulluilta Päiviltä kunnon valurautapadan, Hackmanin 4,5 litraisen Brasserien. Pata oli ahkerassa käytössä koko syksyn ja talven. Nyt arvoin, millä pataruoalla kausi aloitettaisiin. Kun tuo Ranska pyörii niin vahvasti mielessä kielikurssinkin myötä, päädyin tekemään sunnuntaina Kukkoa viinissä eli Coq au vin.

Kaupasta yritin löytää maustamattomia rintaleikkeitä, mutta eipä vaan ollut, ainoastaan marinoituja. Inhoan ylikaiken kaikkia valmismarinadeja, joten päädyin ostamaan broilerin maustamattomia paistileikkeitä pari pakettia.

Eli pataan tuli

2 pakettia maustamattomia broilerin paistileikkeitä (yhteensä 12 pientä leikettä)
voita
4 banaanisalottisipulia
1/2 purkkia hillosipuleita
5 valkosipulinkynttä
tuoreita herkkusieniä
2 porkkanaa
3-4 laakerinlehteä
3 dl punaviiniä
1 rkl konjakkia
3 dl kanalientä
suolaa, mustapippuria, timjamia, persiljaa


Sipulit kuoritaan ja lohkotaan isoiksi lohkoiksi. Valkosipulit kuoritaan ja murskataan karkeasti veitsen lappeella. Porkkanat kuoritaan ja paloitellaan. Herkkusienet putsataan ja isommat puolitetaan. Broilerit ruskistetaan kevyesti voissa paistinpannulla, samalla lisätään suola ja pippuri. Ruskistuneet broilerit siirretään pataan. Salottisipulit, porkkanat ja herkkusienet käytetään paistinpannun kautta ja siirretään pataan. Punaviini, konjakki ja kanaliemi kaadetaan paistinpannulle "keräämään maut pannulta" ja kaadetaan pataan. Hillosipulit, valkosipulit, laakerinlehdet ja timjami lisätään pataan. Uuniin 175 asteeseen noin pariksi tunniksi.

Lisänä tarjosin täysjyväriisiä ja tuoretta, rapeaa maalaisleipää.

Pata oli oikein hyvää ja maukasta, nestettä oli liikaa. Yritin lopussa suurustaa Maizenan ruskealla suurusteella, mutta se ei riittänyt. Broileri oli suussa sulavaa, kuten usein pataruoissa on.


Mitä olisin tehnyt toisin?

Seuraavalla kerralla laitan nestettä vähemmän. Nyt käytin punaviininä ranskalaista La Vieille Ferme viiniä, joka on Alkon uuden luokituksen mukaan marjaisa ja raikas.Se oli hiukan "kevyttä", tämän vuoksi lisäsin konjakkia. En sitä konjakkia ihan itse keksinyt, vaan olin jossakin nähnyt Hans Välimäen Coq au Vin reseptin ja siihen oli lisätty konjakkia. Seuraavalla kerralla valitsen jonkun hiukan täyteläisemmän punaviinin.
 

Jälkiruoaksi nautimme puolukoita kinuskikastikkeella ja cafe lattea.

Pihan aroniat, Lenni-koira rakastaa aronia-marjoja!

Kaikenlaiset kommentit ja kysymykset ilahduttavat kirjoittajaa! 

Perjantaisisustusta

Viime perjantaina kävelin pikaisesti Stockmannin kodinosaston läpi matkalla Herkkuun hakemaan perinteistä perjantai-illan Caesar-salaatti-ateriaa perheelle. Mukaan tarttui muutamia pieniä sisustusjuttuja kotia piristämään.

Koiraihmisenä en mitenkään voinut vastustaa tätä taulua. Kotona taulu löysi paikkansa saman tien eteisestä.
Ihanhan tuo mäyräkoira ei meidän Havannalaiselta näytä, mutta on siinä jotain samaa; lyhyet jalat ja pitkä runko.

Aiemmin paikalla oli varoituskyltti mahdollisesti purevasta koirasta, mutta se sai nyt väistyä tuulikaappiin.

Ostin Kodin Ykkösestä kerran Welcome tarran, jonka olin suunnitellut eteisen peiliin, mutta jonka liimausvaiheessa totesin olevan aivan liian iso. Sen olen myös laittanut tuulikaappiin. Sisustustarrat ovat aivan ihania.

Tuulikaappi on tällä hetkellä murheenkryyni, sekalainen tavaroiden jättöpaikka. Siellä roikkuu koiran talutushihnat (niitä on erilaisia, kun jokaisella käyttäjällä on omat suosikkinsa), tassupyyhkeet, pyöräilykypärät, juomapullovyöt jne. Ja huomioitavaahan on, ettei meidän tuulikaappimme ole suuren suuri. Armas tyttäreni laittoikin tässä eräänä päivänä meidän huoneita tyylikkyysjärjestykseen ja tuulikaappi oli kylpyhuoneen kanssa häntäpäässä. No sille (samoin kuin kylppärille) pitää jossakin vaiheessa tehdä jotain.

Stockmannilta tarttui myös matkaan pieni lokerikko, jonka ajattelin istuvan loistavasti eteisen lipastoon pienen tavaran säilytyslaatikoksi. Mutta se oli liian korkea lipastoon, joten sen sijoituspaikaksi tuli makuuhuone ja tehtäväksi pienten korujen säilytys, isot roikkuu telineessään.

Samalla ruoanhakukierroksella päädyin myös Clas Ohlsonille ja sieltä tarttui mukaan pari kynttilänjalkaa. Olen pitkään jo himoinnut vastaavanlaisia kynttilänjalkoja, mutta monesti ne ovat olleet aivan hirvittävän hintaisia ja olen jättänyt ne kauppaan.

Nämä eivät olleet hinnalla pilattuja, mutta mielestäni kauniit ja sopivat makuuhuoneen vaaleaan tunnelmaan.

Illalla on luvattu syysmyrskyä, joten kynttilöitä palamaan, hyvä kirja (Camilla Läckberg, Majakanvartija), lasi punaista täyteläistä punaviiniä ja perjantai voi alkaa. 

Nautinnollista syysmyrskyiltaa!

 

Kaikenlaiset kommentit ja kysymykset ilahduttavat kirjoittajaa! 

Kirpeä karviais-kookospiirakka

Kirpeä karviais-kookospiirakka

100 g voita tai margariinia

1 1/2 dl sokeria

1 kananmuna

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 dl kookosmaitoa tai -kermaa

karviaisia

Huoneenlämpöinen margariini ja sokeri sekoitaan keskenään, kananmuna lisätään. Vehnäjauhot ja leivinjauhe sekoitetaan keskenään ja lisätään joukkoon. Lopuksi noin desi kookosmaitoa. Nostetaan voidellun piirakkavuoan päälle ja tasoitellaan lusikalla. Karviaiset lisätään päälle ja painellaan hiukan taikinan joukkoon. Päälle voi "ripsotella" vielä kookosmaitoa.

200 astetta ja noin puoli tuntia.

Erittäin helppo ja nopea piirakka. Päälle laitettavia marjoja voi vaihdella. Vaniljajäätelö tai vaniljakastike toimii piirakan kumppanina oikein hyvin.

Nespresso Citiz tuli taloon

Eilen keksin, että haluan kapselikahvinkeittimen. Ranskassa ihastuin paikalliseen pikkukahviin, jota normaalista poiketen tykkäsin juoda ehdottomasti mustana. Suomessa juon suodatinkahvin maidon kanssa. Gigantti mainosti Pauligin Capsuloa, mutta sitä kohtaan tunsin ennakkoluuloa, koska töissä meillä on Pauligin kahvikone, joka valitettavasti pilaa kahvin. Tumma Pressa muuttuu sen masiinan kynsissä kuravedeksi, vaikka kotona MoccaMasterilla siitä tulee mitä parhainta.
Pauligin Capsuloa mainostettiin tekevän kahvia suomalaiseen makuun ja sitä juuri en halunnut. MoccaMaster hoitaa sen meillä
Nescafen Dolce Gusto oli seuraava selvityksen kohde. Vaikutti ihan hyvältä, kapseleita olisi saanut mm. Prismasta.
Stockmannin kanta-asiakaskuvastoa selatessani vastaan tuli Nespresso Citiz. Vaikutti hyvältä. Netin keskustelupalstoilla kehuttiin ja masiina oli tarkoitettu nimenomaan kahvin valmistamiseen, eikä kaakaon tai teen valmistamiseen. Maailmalla oli ollut markkinoilla jo pitkään, Suomeen rantautunut vasta tänä kesänä. Kaikkia malleja ei vielä edes ole Suomessa saatavilla.
Niinpä tänään kirpputoripäivän jälkeen marssin Stockmannille ja nappasin kermanvärisen, retrotyylisen Nespresson kainaloon. Kaupanpäälle tuli neljä espressokuppia lautasineen. Näin, kirpparilla vanhasta tavarasta eroon (meni lähes kaikki kaupaksi, vaikka oli konkareiden mukaan hiljainen päivä) ja kaupasta uutta tilalle. Mutta tämä oli minun synttärilahjani.

Pakkauksessa oli mukana 16 eri makuista kapselia; espressoa, lungoa ja kofeiinitonta. Lisää tilataan liittymällä Nespresso-klubiin ja sieltä kautta muutaman päivän toimitusajalla. Kapseleiden hinta on  40-47 senttiä.

Keittimen mukana tullut ohje oli selkeä. Masiinan käyttö ja puhdistus tuntui olevan ainakin ensikokemusten mukaan olevan helppoa ja yksinkertaista.

Tänään on maistettu jo muutamaa vaihtoehtoa ja kaikki ovat olleet hyviä. Tässä illalla nautiskelin kofeiinittoman espresson, Decaffeinato Intenso. Yllättävää, en ole koskaan juonut kofeiinitonta kahvia ja tästä ei kofeiinittomuutta mitenkään edes huomannut, se oli tosi täyteläistä ja voimakasta.

Aamulla MoccaMaster hoitaa kahvin valmistuksen, mutta töiden jälkeen ja viikonloppuisin varmasti Nespresso astuu remmiin ja valmistaa kaffet ainakin minulle.

Tervetuloa taloon Nespresso Citiz! Pääset varmasti käytettyjen kodinkoneiden joukkoon!


Kaikenlaiset kommentit ja kysymykset ilahduttavat kirjoittajaa!